"Hei, olen Sofia Javelin, legacy Javelinen aloittaja. Mieltymyksinäni ovat ruskeat hiukset ja kunto, mutta inhokkinani on harmaat hiukset", Sofia esitteli itsensä.
Sofia käveli talonsa eteen.
"Tälläinen koppero? Tuohon en astu jalallanikaan" Sofia hymähti.
Tässä siis Sofian talo. Heti sisääntullessa vasemmalla puolella on televisio ja ovi vessaan. Ulko-ovelta sisääntullessa edessäpäin näkyy keittiö.
Kuitenkin Sofia meni taloon ja alkoi tekemään ruokaa.
"Hyvä on, teen sitten muroja", Sofia päätti.
Syötyään Sofia heitti paperikulhonsa roskiin.
"Se oli tosi hyvää!" Sofia ajatteli.
Pian vastaantuli Kyösti Töllönen ja Sofia juoksi tervehtimään Kyöstiä.
"Terve! Olen Sofia Javelin", Sofia kertoi hymyillen Kyöstille.
"Huomenta, Sofia! Nimeni on Kyösti Töllönen", Kyösti kertoi Sofialle.
"Olet siis vähän aikaa sitten muuttanut näille kulmille?" Kyösti varmisti.
"Aivan", Sofia sanoi ja hymyili.
Sofia etsi töitä ja löytyihän niitä.
"Jaahas, lääketiede -urassa lääkintäteknikko ei kuulosta ollenkaan hassummalta", Sofia mietti ja vei sanomalehden lattialle.
Sofia siis on lääkintäteknikko ja ura on lääketiede.
Töitä löydettyään Sofia haki jääkaapista tarjoilulautasen, joka oli täynnä purkkiherkkuja. Hän otti niistä yhden ja meni hyvillä mielin juomaan sitä. Olihan hän löytänyt työn ja vihdoinkin hän saisi simoleoneita.
"Päivää", Sofia sanoi miehelle, kun kolme simiä Sofian naapurustosta tuli tervehtimään häntä.
"Päivää, olen Arttu Jewel", mies tervehti ja esitteli itsensä.
"Päivää", Sofia sanoi kätellessään toista simiä.
"No päivää, minun nimeni on Mikael Bakström, hauska tutustua", sim tervehti Sofiaa.
"Hei", Sofia sanoi ainoalle naissimille, joka häntä oli tullut tervehtimään.
"Hei", sim sanoi.
"Minun nimeni on Ilona Tiirola", hän jatkoi.
"Minun on saatava rahaa, olen köyhä!" huusi Mikael.
Kyösti Töllönen katsoi vieressä.
Mikael ja Arttu alkoivat tappelemaan sillä välin kun Sofia katseli pilviä.
Sitten tuli hyvästelyn aika.
"Hei hei, tavataan kun törmätään! Vai miten se menee?" vitsaili Sofia.
"Varmana! Mikael hymähti.
"Hmm... Mitähän teen tänään?" mietti Sofia sängyssään.
"Kohta on jo ruoka-aika", ajatteli Sofia.
"Heippa! Nimeni on Sofia!" Sofia sanoi.
"No hei, olen Jonne Kotala", mies vastasi hymyillen.
"Minusta sinulla on kauniin vaalea iho", Sofia kehui.
"Mitä? Ei todellakaan ole", Jonne kivahti.
"Mutta kun on... En haluaisi olla sinun kanssa riidoissa, mutta..." Sofia aloitti, mutta Jonne keskeytti:
"Et sinä olekkaan kanssani riidoissa - vielä!"
"No minä lähdekin tästä nyt tavataan!" Jonne naurahti ja lähti.
"Selvä soitan huomenna! Sofia hyikkasi perään.
Sitten Sofia meni räppäämään rahasta. Siitä ei tullut mitään joten Sofia palasi sisälle katsomaan televisiotaja tekemään ruokaa.
Sitten Sofia meni suihkuun, kävi vessassa, puki pyjaman päälleen, otti peiton sänkynsä päältä pois ja meni nukkumaan.
"Tälläistä on kantaäidin elämä... Saankohan ikinä puolisoa, jotta suvustani tulisi tarpeeksi suuri?" Sofia mietti ennenkuin nukahti.
Siinä oli ensimmäinen osa. :) Olisi kiva saada palautetta ja vinkkejä.
